Lueskelin tuossa erilaisia laihdutusohjeita, entinen atleetti on muuttunut kotletiksi, paino on voimaa ja ylipaino ylivoimaa, mutta silti tämä minun tilanteeni on jo naurettava. Osassa näistä ohjeista neuvotaan, että evästä pitää saada 3-4 h välein, muutoin käy huonosti, tulee nälkä ja siitähän tulee lihavaksi.
Kaikilla on nälkä
Jäin pohtimaan tätä näläntunteen välttelyä. Kaikkiin öttiäisiin on laitettu heti valmistusvaiheessa palikoita jotka reagoivat nälkään. Oli kyseessä sitten pikkiriikkinen leppäkerttu tai jättikokoinen Teppo, nälkä sille tulee jos se ei saa evästä. Kun ensimmäinen laakamato näki päivänvalon, tuli sillekin takuulla ”nälkä”, ehkä tunne ei ollut ontto olo mahan kohdalla, mutta jostain kohtaa sitä kuitenkin ahdisti. Jos sille ei nimittäin olisi tullut nälkä, olisi laakamatoparka kuollut sukupuuttoon ennen sukua.
Meitä on muutama miljoona vuotta veistelty darvinismin avulla siihen kuosiin, että kun on nälkä niin elimistössä alkaa melkoinen myllerrys. Esimerkiksi siinä mahaportin vieressä haima riehaantuu ja virittelee sokeriaineenvaihdunnan sopivaan kuosiin, tai pallean alla köllöttelevässä maksassa maksasolut ryhtyvät todellisiin rasvatalkoisiin.
Eli kun me kädelliset ollaan viimeiset 10 miljoonaa vuotta kärsitty näläntunteesta, on tämä tomumajamme mukautunut siihen ja olen aivan varma että osa näistä reaktioista on varsin tarpeellisia. Luonto nyt vaan tuppaa kehittämään juttuja jotka on tarpeen, ja se jättää pois tarpeettomia osasia. Viimeisen 50 v aikana tällainen perus Suomalainen, ei siis PerusSuomalainen, ei ole nälkää välttämättä joutunut tuntemaan, se on melko nopea muutos kehitysopin kannalta.
Eli ehkäpä se ei kuitenkaan ole kuolemaksi että välillä tulee nälkä, voisikohan jopa olla että siitä ontosta tunteesta on hyötyä?
Pätkäpaasto
Kaiken lisäksi minä paljastuin entisiltä elämäntavoiltani varsin muotitietoiseksi kaveriksi. Minä se olen pätkäpaastonnut koko nuoruuteni. 16-30v välisenä ajanjaksona meikäläisen ravintoympyrä koostui seuraavanlaisesta kuurista; aamiaiseksi 2-3 kuppia kahvia ja viheriä belmontti, päivällä lisää kahvia ja syöpäkääryleitä ja sitten iltapäivällä pari kuppia kahvia muutaman arkunnaulan säestyksellä. Illalla jossakin kello 19.00 aikoihin alkoi sitten tankkaus, eli kaikki vähänki syötävältä vaikuttava päästeltiin kohti kapeita kasvoja. Tämä ruokailumalli on nykyään pätkäpaastoamista, jos ette usko niin katsokaa itse… paitsi että tupakki ja kahvi ei ihan heti näyttänyt kuuluvan ohjeeseen.
Pitänee koittaa taas tuota ”pätkäpaastoamista”, eihän sitä päivällä ole pakko syödä, tupakointia en kuitenkaan aloita.
Tuo otsikon laihdutuskuuri on muuten ihan takuuvarma, Takalan Sami sanoi että ne ompelee hampaat yhteen…
(Juttu vuodelta 2017)
