Jaa

Ei ollut muuten mustikka

Aapo, 10 v vanha airendalenterrierini, alkoi kutisemaan raivoisasti n. 3 v sitten. (Juttu vuodelta 2018)

Eläinlääkärin kannalta ei ole mielestäni olemassa mitään niin pelottavaa potilasta kuin kutiseva koira. Työskentelen mieluummin vaikka yskää ja ripulia sairastavan lehmän kanssa, silloin pitää vain toivoa että oleskelee pääpuolella kun yskä yllättää.

Koiran kutisevan ihon hoito

Kutisevaa koiraa hoidettaessa eläinlääkärillä on käytännössä 2 vaihtoehtoa: joko hoitaa potilasta ns. haulikkohoidolla, eli tällöin hoidetaan kerralla kaikkia mahdollisia sairaudenaiheuttajia ja toivotaan parasta. Toisena vaihtoehtona on pitkällinen ja perusteellinen salapoliisityö, jonka tavoitteena on lopulta selvittää sairaudenaiheuttaja. Jälkimmäinen keino on ehdottomasti suositeltavin, ja se vaatii sitoutumista niin omistajilta kuin myös hoitavalta eläinlääkäriltä.
Voitte toki arvata minkä reitin allekirjoittanut valitsi: pajatso tyhjennettiin kerralla ja siten Aapo sai kerralla kaikki mahdolliset hoidot. Ulkoloislääkitys, antibiootti, hiivalääke, antibakteerinen pesuaine sekä kortisoni helpotti merkittävästi Aapon oloa. Vielä kun olisi tiennyt mikä lääke puri.

Talvi meni hyvin, koira ja omistaja sai nukuttua, jatkuva kuopsutus ei valvottanut kumpaakaan. Seuraavana keväänä oireilu räjähti jälleen päälle, tällä kertaa päätin toimia kuten minun pitäisi ja käytin hyväkseni poissulkumenetelmää ja runsasta diagnostiikkaa, eli käytännössä kaikki mahdolliset näytteet niin kilpirauhasen vajaatoiminnasta raapenäytteiden kautta allergiapaletin tutkimiseen. Lääkehoidotkin olivat täysin samat kuin edellisellä kerralla, ainoastaan lääke kerrallaan aloitettuna.
Ja arvatkaapa mitä, ei jumankauta mitään järkevää löydöstä.

Koiran raakaruokinnasta apu atopiaan?

Tässä vaiheessa sivistynyt eläinlääkäri toteaa, että Aapo sairastaa atooppista allergiaa, mikä on hieno nimi sille että koira kutiaa niin hemmetisti ja kukaan ei tiedä miksi. Nyt kaiveltiin sitten jo käytössä nuhjaantunut kukkahattu nurkista esiin ja alettiin haeskella vähemmän tieteellisiä menetelmiä. Meillä päädyttiin emännän painostuksesta raakaruokintaan.
Aapo veteli naamariin lihaa, kalaa ja kasviksia. Pakkanen täyttyi nopeaan tahtiin sellaisista pakkauksista, joista ei saanut tehdä ruokaa, ei ainakaan emännälle tai muksuille. Meni nimittäin pari kertaa pastakastikkeet tunkiolle…

Talven aikana Aapo ei taaskaan kutissut ja raakaruokinta oli hieno laji, minäkin pääsin pilkille, kun pikkuahvenet olivat niin oiva lisä raakaruokintaan. Auta armias, jos hapuilin kuivamuonasäkkiä – Suvi löi minut välittömästi ruokintaritariksi, halolla.

Keväällä kutina iski jälleen. Nyt taloutemme toinenkin koira näytti uitetulta rukkaselta ja pitkällisen pohdinnan jälkeen tulimme siihen tulokseen että raakaruokinta, meidän kaikki muut eläimet, työ ja mukulat olivat yhtälö, jossa raakaruokinta kärsi. Aapon kutinan lisäksi koirilla oli puutos jostakin, palasimme kuivamuonaan.
Seurauksena oli jälleen sarja erilaisia lääkityksiä ja lopulta tilanne rauhoittui. Aapo söi kuivamuonaa ja sattuneesta syystä sille oli valikoitu nappula, joka oli merkkituote, jota saa vain eläinlääkäriltä ja auttaa kaikkeen, ainakin pakkausselosteen perusteella.

Ruoka-aineallergia koiralla

Hämmentävää kyllä Aapon iho pysyi moitteettomana tällä eväällä, ja talvi ja kevät menivät loistavasti. Kävi selväksi, että Aapo on allerginen jollekin ruoka aineelle: jos se pääsi imuroimaan mukuloilta esim. pullan, alkoi vimmattu rapsuttelu. Kutina onneksi rauhoittui kun pullatarjoiluun tuli katkos. Olemme saavuttaneet jonkinasteisen tasapainon, Aapo syö ankasta värkättyä nappulaa ja voi paksusti.
Kutinassakin on ollut pitkä tauko, paitsi tietysti nyt, n. 2 viikkoa sitten tämä allergikko kävi imuroimassa meidän ankkojen eväät, ja kutisee niin maan perusteellisesti, eli allergikko voi syödä ankkaa, mutta ei ankkojen eväitä (MOT).

Olen sitä mieltä että Aapon allergiat puhkesivat kun taloutemme lattialle alkoi ilmestymään evästä, tämä liittyy ensimmäisen muksumme kävelemään oppimiseen, tuolloin alkoi oireita näkyä. Kevään aikana tapahtuva oireilu voisi liittyä kosteuteen ja pitkään karvaan, iholla on sopivat olosuhteet, kutina ja raapiminen laukaisee ihotulehduksen, joka taas johtaa kutinan pahenemiseen. Kaikki tämä siis täyttä arvailua.
Minä olen luovuttanut, Aapo syö nappulaa, kun ja jos se kutisee keväisin, minä ajelen siltä karvat ja se saa kortisonikuurin.

Onko liika hygienia johtanut allergioiden lisääntymiseen?

Joskus on vain todettava, että elämän laatu (lemmikillä), käy diagnoosin edellä. Mielenkiintoinen yksityiskohta allergioista on se, että allergiat ovat lisääntyneet ihmisillä, koirilla ja hevosilla. Yhden tutkimussuunnan mukaan tämä liittyy hygieniaan ja erityisesti loisten määrään. Yhdistävää näillä kaikilla yllämainituilla lajeilla on se että loiskontaktit on minimissä, ihmisillä hygienian ja koirilla ja hevosilla loislääkkeiden myötä. Kissoilla allergioita ei niin paljon esiinny, ne kun syövät noita luonnoneläimiä ja saavat sieltä annoksen salamatkalaisia.

Eräässä tutkimuksessa (Erb KJ 2009) todettiin, että allergian oireet saatiin vähenemään syömällä sian suolinkaisten munia, siis ihmisillä, bon apetit. Tässäpä pohtimista meille kaikille. Meillä tyttö joi 2 v iässä hevostarhan kusipaskalammikosta vettä, ja molemmista suupielistä valui velliä kun se kakoi sen pihalle. Totesi vain, että ei ole hyvää ja lupasi ettei juo enää, poika puolestaan söi lattialta verta täynnä olevan punkin ja tokaisi että ei ollut mustikka…kova jätkä. Kumpikaan ei ole allergikko, ainakaan vielä, paitsi ehkä siivoamiselle.

Tämän tarinan teille tarjosi Biofarm Oy

MAINOS: Ei ole muuten yksi eikä kaksi kertaa kun meikäläinen on pessyt jalomuotoisen kupolinsa koirashampoolla. Ne kun näyttää kaikki pullot minusta ihan samalta. Eipä tuosta kyllä ole mitään haittaa ollut, ja ei muuten kutise nuppi.
Noin eläinlääkärin ominaisuudessa tuollainen kutiseva koira on varsinainen murheenkryyni. Tottahan toki meillä eläinlääkäreillä on käytössä lääkkeitä joilla kutina loppuu lähes varmasti, ongelmana on se että näillä tropeilla on usein sivuvaikutuksia. Siksipä lähtökohtana pitäisi ainakin minusta olla se että ensin varmistetaan perusjutut. Hämmentävän usein oikeilla pesuaineilla tilanne saadaan hallintaan.