Kun minä olin pikkupoika, sanottiin että lepikossa ei saa kulkea kun sieltä tulee punkkeja. Yäk. Ja kun siellä lepikossa kulki ja niitä punkkeja tuli, niin sitten siihen punkin päälle kuulemma piti laittaa voita ja kaljapullon korkki ja sitten homma oli hoidettu. Pikku juttu. Meillä oltiin kotona jo niin edistyneitä että punkki nyppästiin pois välittömästi eikä siinä sen kummempaa, ei laitettu pikku Tepposeen voita ja kaljapullonkorkkeja.
Kun me hommattiin kesämökki 80-luvulla Hangosta, tuli hommiin muutos, aina kun löytyi punkki, jäätiin silmä kovana pällistelemään että tuleeko siihen ympärille rengas. Ja jos tuli niin hippulat vinkuen TK:hon, että saa kuurin antibioottia, se on borrelioosi sellainen sairaus.
Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa 1990-luvulla minulle kerrottiin, että lemmikkieläimetkin kärsii punkeista, tai lähinnä niistä tarttuvista taudinaiheuttajista. Oli borrelioosit, anaplasmat ja ehrlichiat. Yäkyäkyäk.
Vähän on homma muuttunut voikaljapullokorkkihommista. Kyllä minä olen hoitanut borrelian vuoksi munuaisensa rikkonutta berninpaimenkoiraa, ja anaplasmasta aneemiseksi mennyttä koiruutta. Viime vuosiin saakka punkkivälitteiset sairaudet ovat olleet romukoppa johon on kajottu vasta sitten kun ei keksi enää mitään järkevää.
Ajatellaanpa nyt vaikka moniniveltulehtunutta koiraa. Ennen se röntgenkuvattiin ympäriinsä ja kokeiltiin kipulääkkeitä, tulehdusarvot ja nivelnesteetkin pällisteltiin. Nykyään siitä otetaan jo ensivaiheessa verinäyte punkkivälitteisten sairauksien varalta.
No miksipä minä päivänselviä juttuja taas hämmästelen? Kyllähän kaikki tietää mitä ne punkit aiheuttaa, tulepa Teppo pois sieltä edelliseltä vuosituhannelta.
No siksi hämmästelen, että kun meillä on tuo veripankki niin me ollaan tietysti tutkittu niistä luovuttajakoirista myös nuo punkkivälitteiset taudinaiheuttajat, ja tiedättekö mitä? Välillä me joudutaan passaamaan verenluovutus ihan vaan siksi että potilaalla on vasta-aineita punkkivälitteisiä taudinaiheuttajia kohtaan.
On päivänselvä juttu että punkkien määrä täällä meidän lintukodossa lisääntyy vuosittain, se on ilmaston lämpeneminen sellainen juttu. Kun punkit lisääntyy, lisääntyy niiden levittämien tautien määrä yhtälailla. Ajatellaanpa nyt vaikka tuota Anaplasma Phagocytophiliumia, eli kavereiden kesken anaplasmaa. Kollega Christina Perez Veran ansiokkaan väitöskirjatyön perusteella abouttiarallaa 5% Suomen koirista olisi törmännyt kyseiseen bakteeriin. Ahvenanmaalla esiintyvyys oli 45%.
Nyt kun tämän tekstin lukenut ihminen menee ja tutustuu tarkemmin kyseiseen bakteeriin niin kaikki oireet täsmää, ihan kaikkeen. Eli älkää nyt hyvät ihmiset menkö omalle eläinlääkärille sanomaan että Penillä on anaplasma koska sillä oli punkki ja Teppo sanoi että anaplasmaa esiintyy. Nyt ei Peniä huvita syödä, tai se on väsynyt ja sillä on kuumetta ja nivelkipuja, ripulia ja/tai oksentelua, yskää tai vaikka trombosytopenia. Äkkiä pikatesti kehiin.
Ei tämä positiivinen testitulos sitä tarkoita, että kaikki nämä koirat sairastaa kyseistä sairautta. Se tarkoittaa että niillä on ollut kontakti kyseiseen bakteeriin koska niiden verestä löytyy vasta-aineita. Veripankin kannalta tämä tarkoittaa sitä että ei me kyllä uskalleta vasta-aine positiivista verta siirtää.
Jotta tämä homma menisi vielä sekavammaksi, ei nämä vasta-aineet välttämättä nouse vielä siinä vaiheessa kun tauti on päällä, eli ne pikatestit ei aina ole se paras diagnoosivaihtoehto, PCR tutkimus olisi tuolloin se varmempi vaihtoehto.
Kyllä tämä anaplasma kannattaa pitää mielessä jos potilaalla esiintyy tuolla jossain yläpuolella esitettyjä oireita ja mitään muuta järkevää ei löydy. Ja jos tämä PCR tutkimus on positiivinen niin kyllähän se anaplasma pitää hoitaa, antibioottia kehiin. Toisaalta, jos oireita ei ole, ja tuo pikatesti nyt vaan sattuu olemaan positiivinen niin ei kannata vaivautua, sellaista sattuu.
Tällä pitkällä alustuksella minä yritän epätoivoisesti sanoa että tämänkin sairauden osalta ainoana järkevänä vaihtoehtona on ennaltaehkäisy. Eli kaivakaa ne lääkkeet esiin, Turussa on nähty punkki. Sillä oli kirkkovene selässä ja sen alla luki isolla jotta Anarkiaa.
Luottoparasitologini Seppo Saari lusi yllä olevan tekstin läpi ja totesi että ei se nyt ainakaan täysin hölynpölyä ole.
Tämän tarinan teille tarjosi Biofarm Oy
Seuraava teksti sisältää mainostusta! Kuten osa teistä jo tietää, me asutaan Kangasniemellä. Koko reippaan 15 vuoden aikana, minä olen nyppinyt meidän koirista yhteensä jotakuinkin 10 punkkia elikkäs puutiaista. Kun me ollaan kotinurkissa, ei meidän koirat käytä puutiaiskarkotteita.
Meidän kesämökki puolestaan sijaitsee Hangossa. Eräänä kesäisenä viikkona minä nypin yhdestä koirasta yli 150 puutiaista. Sinne Hankoon mennessä meillä on ymmärrettävistä syistä käytössä puutiaiskarkotteet. Puutiaiskarkotteilla on paikkansa kun niiden valinnassa käytetään järkeä ja arvioidaan oikeasti se tarve.
