Kuten ehkä olette huomanneet, ovat ainakin Jyväskylän eläinlääkäripalvelut kuormittuneet ihan tappiin saakka. Meidän kassahenkilökunta myy päivittäin eioota, ja kyse ei ole pelkästään rokotuspotilaista. Se on oikeasti sydäntä särkevää kuunnella vierestä kun Ansku, Jenni tai Vera kertoo hädissään olevalle omistajalle että kuulostaa kovasti kohtutulehdukselta, ja välittömästi pitäisi mennä eläinlääkäriin. Ikävä kyllä meillä ei ole tilaa, seuraava vapaa leikkausaika menee loppukuuhun. Ja kyllä, koiran korvatulehdus voi olla todella kipeä, heti olisi hyvä tarkastaa tilanne, ikävä kyllä Tepolla on aika ensi viikolla.
Tottahan toki tämä kassahenkilö kipittää ympäri klinikkaa ja kysyy sisällä olevilta eläinlääkäreiltä että otatko ylimääräisen potilaan. Ja sitten jos kenellekään ei mahdu, soittaa nämä puhelinterroristit vielä työpaikalle saapumattomillekin eläinlääkäreille että voisitko ottaa ylimääräisen? Jos kyseessä on klinikalle tuttu ja vielä kaiken lisäksi mukava potilas, käyttää nämä kassahenkilöt mielestäni jopa kiristystä ja uhkailua.
Ja hämmentävää kyllä, pääsääntöisesti näille potilaille löytyy rakonen ja vaikkapa nyt sitten se kohtutulehdus saadaan hoidettua. Uskotteko että tällainen toiminta rasittaa aivan järkyttävästi meidän työporukkaa? Ei se ole pikkujuttu leikata muiden potilaiden lisäksi kohtutulehduspotilasta, hoitaa akuuttia munuaisvikaa, tähystää vierasesinettä, leikata mahalaukun kiertymää tai keisarinleikkausta. Siinä käy eläinlääkärin sydän ylikierroksilla vielä nukkumaan mennessä. Ja aivan sama juttu on eläintenhoitajilla, sen lisäksi ne vielä pesee paikat ja välineet potilaan jälkeen.
Meidän klinikka on päässyt profiloitumaan paikaksi jossa eläinlääkärit ei pelkää puukkoa, ja välillä jopa minä ihmettelen että nuo meidän eläinlääkärit on ainakin osittain valmistuneet Tylypahkasta, sen verran taikuudelta tuntuu maksalohkojen poistot ja sydänpussin avaukset.
Tämän kaiken ylläkuvatun kukkuraksi sitä joutuu kiertämään hattu kädessä ovelta ovelle pyytelemässä anteeksi kun aikataulu taas petti ja ajan varannut omistaja istuskeli huoneessa puoli tuntia ihan turhan panttina.
Meidän ratkaisumme tähän ongelmaan oli muuttaa Almavetin toimintaa ratkaisevasti. Lokakuussa klinikalle avautui käyttöön kaksi uutta leikkaussalia ja erikoisemmat kirurgiset toimenpiteet siirtyivät näihin tiloihin. Vanha Almavet klinikka säilyi entisellään, paitsi että se entinen kirurgiaosasto muuttui polikliiniseksi. Eikö kuulosta hienolta? Oikeasti se tarkoittaa sitä, että me koitamme saada klinikalle järjestettyä sellaisen tilanteen että ainakin pääosa eläinlääkäreistä ja hoitajista tietää tasan tarkkaan mitä ne kunakin päivänä tekee. Tämän lisäksi klinikalla on lokakuusta lähtien yksi eläinlääkäri joka varautuu hoitamaan niitä akuutteja hätäpotilaita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tälle akuuttieläinlääkärille ja -hoitajalle ei voi varata aikoja etukäteen. Tämä eläinlääkäri/hoitaja pariskunta on vain sitä varten että se ottaa vastaan hätäpotilaita.
Ja ei, unohtunut rokotus tai krooninen, jo 6kk kestänyt ripuli ei myöskään ole ensisijainen potilas.
Tavoitteena on että meidän klinikan vastaanottohenkilökunta, eli juurikin Ansku, Jenni ja Vera voisivat lauseen ”nyt kuulostaa siltä että teidän pitäisi päästä välittömästi eläinlääkäriin” jälkeen todeta että kyllä, meillä on aika vapaana.
