Jaa

Uve

Tiedättekö mikä on uve? Juu, pienellä kirjaimella. Ei ole saksalainen serkkupoika. Meidän poika tuntee sen hyvin, siis sen pienellä kirjoitetun mallin. Poika teki sellaiseen lähempää tuttavuutta tuossa päivänä eräänä ja totesi melko ykskantaan että äärimmäisen paska homma.

Ihan vaan tasamaantallaajille tiedoksi, uve on sellainen saappaan/ukkelin mentävä reikä joka syntyy jäähän kun jään läpi virtaa vettä. Yleensä näitä ämpärin mentäviä reikiä syntyy silloin kun jäälle sataa lunta ja se lumen massa painaa sen jään kuopalle. Lopulta jää halkeaa ja vesi työntyy siihen kuoppaan. Kuoppaan purskuava vesi sitten syö siihen jäähän reijän. Pilkkimiehet tietää näistä pari juttua lisää, mutta ei takerruta siihen.

Meillä on siis järvi tuossa ihan rannassa. Siinä on ollut jo hyvät jäät pidemmän aikaa. Meikäläinen on käynyt pilkillä marraskuun lopulla, ja kun minä käyn pilkillä, päästää Suvi lapset jäälle noin kuukauden kuluttua siitä hetkestä. No ei, ihan oikeasti seurailen melko tarkkaan tuota jääpeitettä. Tuossa järvellä on nyt n. 15-20cm jääpeite. Naapurin Markku on tehnyt jäälle moottorikelkalla hiihtoladun ja latu on priimakunnossa.

Koska ladulla kävelevät ihmiset ajavat keskiverto suomalaisen hulluuden partaalle, päätettiin me Suvin kanssa kävellä loppiaisena sinne jäälle lumikengillä kävelyreitti. Meidän mukelot ovat viettäneet joululomansa naama kiinni näyttöpäätteessä, niinpä minä ehdotin heille sopimusta. Tarjosin heille kaksi vaihtoehtoa, joko he luopuisivat kokonaan tietotekniikasta loppuvuodeksi, tai lähtisivät mukaan kävelylenkille. Yhteistuumin päätettiin sitten sopuisasti kävellä se lenkki.

Meidän järven ympärysmitta on jotakuinkin 4km. Matemaattisesti lahjakkaammat ihmiset pystyvät siitä päättelemään lumikenkäreitin mitan. Lenkin aikana ipanat hoksasivat että he haluavat käydä järven ainoassa saaressa. Juu, kyllä minä tiedän, se saaressa käynti puolittaa kävelymatkan, mutta pakko myöntää että tämä lumessa kahlaaminen pisti minutkin jo puuskuttamaan ja niinpä ipanat saivat luvan käväistä saaressa. Sovittiin että me kierretään se saari ja kävellään sitten kaikki yhtämatkaa kotiin.

Minä ja Suvi sitten läpsyteltiin sen saaren ympäri. Kun me sitten palattiin takaisin sieltä saaren toiselta puolelta, nähtiin me hämmästykseksemme kaksi kakaraa jotka menivät melkoista pupunloikkaa kohti kotia. Tarkemmin jälkiä seurattuamme kävi ilmi että jonkun saapas oli mennyt jäästä läpi. Pojan vaappuvan liikumistavan perusteella päätteli että jään oli läpi oli mennyt gangsterin käpälä.
Yritin huudella perään että kastuitko pahasti, en saanut vastausta, ipanoitten vauhti vain kiihtyi, harvinaisen kovaa meni parivaljakko paksussa lumipeitteessä. Suvin kanssa paransimme vauhtia ja seurailimme lasten reittiä. Tarkalleen menivät omia jälkiään pitkin kotiin, ei tullut juurikaan havaittavia harha-askelia jotokseen.

Kotosalle päästyämme löysin muksujen vaatteet kuivurista, tyttö asetteli sohvalle peittoa ja lämmitteli samalla mikroaaltouunissa lämpötyynyä. Poika puolestaan istuskeli lämpimässä suihkussa ja silmistä näki että vettä oli tullut muualtakin kuin suihkun suuttimesta. Pienen kuulustelun jälkeen kävi selväksi että sankari oli astunut uveavantoon ja oikea jalka oli kastunut huolella.
Minä kyselin hieman lisää taustatietoja. Lumen alle oli kertynyt vettä, muksut olivat jatkanee kävelyä mutta juuri ennen saareen saapumista oli pojan toinen töppönen mulahtanut uveeseen. Kun kyselin että siitä säikäyttikö tilanne, sanoi poika että ei yhtään, pahinta kuulema oli kun kävelmatkan aikana jalkaan oli alkanut sattumaan kovasti.

Poika istuskeli lämpimässä suihkussa varttitunnin verran ja sitten arvioitiin vahingot. Oikea jalka oli tulipunainen ja turvoksissa, lisäksi käveleminen otti kipeää, oireitten perusteella asia oli selvä, paleltuma perskule. Puhelu lähti ensiapuun. Hävettää jo soitella sinne, nimestä arvaavat että taas on vatipää Heinolan muksut olleet vaarassa. No ei hävetä. Asiallisesti kyselivät oireita ja kertoivat että voi jäädä kotiin seurailemaan, vaikuttaa paleltumavammalta mutta ensihoito on pelastanut pahemmilta vaurioilta.

Nyt olisi olemassa kaksi vaihtoehtoista toimintatapaa. Yksi olisi se että ipanat lukittaisiin meidän taloon, pehmustettaisiin ne vaahtomuovilla ja kiellettäisiin menemästä ikinä vesistöjen välittömään läheisyyteen. Toinen tapa on kertoa niille toimintaohjeet.
Ne menee jotakuinkin näin. Jos sitä vähän lipsahtaa jäistä läpi niin ikinä ei saa hätäillä eikä kaveria saa jättää. Sitten mennään kipinkapin takaisin kotiin, ja jos mahdollista, kävellään omia jälkiä pitkin, ei lähdetä kikkailemaan. Paleltunut osa, oli kyseessä varvas tai tarvittaessa koko ukkeli, lämmitetään juoksevassa vedessä.

Meillä on valittu tuo jälkimmäinen tapa ja uskon että se on ainakin meille parempi vaihtoehto. Ja ei, niitä ei päästetä heikoille jäille, ihan vain tiedoksi jos tekee mieli kertoa että vastuutonta toimintaa. Tuohon toimintaohjeeseen muuten voisi lisätä ainakin yhden jutun, olisi hyvä jos vanhemmat pitäisivät kännykässä äänet päällä, tyttö vienosti ehdotti tällaista, oli yrittänyt pari kertaa soitella. Oli lievästi sanottuna vähän turhautunut.

Tilanne päättyi kaikkien osallisten kannalta hyvin. Pojalla on kaikki varpaat tallessa, sujuvasti laskee vielä kahteenkymmeneen. Paleltuma oli siis lievä ja jo illalla tuo osumaa saanut käpälä oli täydessä tällissä. Jos ipanat olisivat jääneet odottelemaan meitä ja ensihoito olisi myöhästynyt, olisi tilanne toinen. Ottakaa te rakkaat lukijat tästä koppi ja kertokaa niille ipanoillenne toimintaohjeet etukäteen. Ei sen nimittäin tarvitse olla järven jää, kyseessä voi olla oja tai lätäkkö, ihan samalla tavoin kastuu sukat.

Täytyy sanoa että olen aivan äärettömän ylpeä noista meidän muksuista. Ne ei hätäile ja kaiken lisäksi ne toimii järkevästi. Mistäköhän lienevät perineen tällaisen tavan? Ei ainakaan minulta.

Muistatko tämän?

”Heikot jäät -varoitus (1984) on pelastanut ainakin kahden lapsen hengen näyttämällä esimerkkiä siitä, miten jäistä voi pelastautua. Lukuisille lapsille Camilla Mickwitzin animaatio on toiminut varoittavana muistutuksena jäiden vaarallisuudesta” Lähde https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/21/pikku-kakkosen-tehokkaat-tietoiskut

KATSO VIDEO: Yle Areena / Varokaa heikkoa jäätä