Törmäsimme Paolaan Romaniassa. Ennen matkaa ja matkan aikana Taija ja Suvi olivat puhuneet Paolasta ja IvanaHelsingistä, minulle tämä toi mieleen Donald Trumpin emännän ja kun minua sitten opastettiin, että Paolan ompeluksia oli Pariisin muotiviikoilla, oletin että koiratarhavierailumme saa hieman parfyyminhajua ja blig blingiä, ja jälleen on otettava hattu nöyrästi käteen ja painettava leuka rintaan, ennakkoasenne meni ohuesti hutiin.
Paola osoittautui erittäin sympaattiseksi, rohkeaksi ja omatoimiseksi ihmiseksi. Hän oli käytännössä yksikseen matkassa, kierteli koiratarhoilla ja dokumentoi näkemäänsä. Ihan vaan vinkkinä, menkääpä itse köpöttelemään Bukarestin laitakaduille, koiratarhat eivät nimittäin sijaitse kauppakatujen ja 5 tähden hotellien katveessa, ne ovat vähän syrjemmällä ja ei niin pittoreskeissa paikoissa. Heinolan akan pojalla oli matkassa oma emäntä, Taija ja Pekka ja silti vähän hirvitti jäädä yksin.
Paola vietti yhden päivän kanssamme, juttelimme niitä näitä ja Paola kertoi jo edesmenneestä Eestistä tulleesta koiruudestaan, Affesta. Paolalla oli siis kokemusta rescuekoiratouhuista jo ennen kuin aihe oli Suomeen käytännössä edes kunnolla rantautunut. Affen poistuminen Nangijalan suuntaan (lue Veljeni Leijonamieli) oli jättänyt myös Paolan elämään suuren aukon, rescuekoira toiminta lienee yksi tapa mättää sisältöä tähän Affen mentävään koloon.
Lopullisesti Paola hälvensi kaikki häneen kohdistuneet epäilyni (ja myönnän, ei minulla niihin epäilyihin ollut alun alkaenkaan mitään oikeutta) kun hän tuupertui syliini.
Minä olen työskennellyt joskus nuoruudessani patologian opettajana ja on melko tyypillistä, että ihmisiä huimaa kesken leikkauksen, siinä vaan unohtuu hengitys kun toiselta avataan konehuone. Paikallisen kirurgin työskentely oli poikkeuksellisen nopeaa ja ammattitaitoista, siksi toivoinkin että saisin videoitua yhden sterilaatioleikkauksen. Paola oli kiikuttanut tapahtumaan mukanaan sellaisen arkkupakastinta hieman pienemmän järjestelmäkameran ja niinpä hän tarjoutui videoimaan toimenpiteen. Laitteisto viriteltiin valmiuteen, Paola kiipesi keittiöjakkaran päälle ja alkoi kuvaamaan käsivaralta operaatiota. Leikkaus eteni suunnitelmien mukaan kunnes jossain leikkauksen keskivaiheilla Paola totesi ujosti että pitäsikö joku kameraa, minulta sammuu juuri nyt lamput. Taluttelin Paolan toiseen huoneeseen, laitoin lattialle pötkölleen ja asettelin jalat matkalaukun päälle, siis Paolan, en omiani. Paola pötkötteli hetken, joi hieman vettä ja palasi jatkamaan kuvausta… Paola kertoi myöhemmin että kun kamerasta näkyi haava ja munasarja 10x suurennettuna niin tuli nukkumatti paikalle. Kova temppu muotisuunnittelijalta, noin kylmiltään.
(Juttu vuodelta 2016)
