Jaa

Norjalaista ripaskaa

Oslon seudulla on vetänyt koiruuksien omistajilta naaman vakavaksi, koiraparkoja kuolee ripuliin pilvin pimein. Tai siltä se ainakin vaikuttaa jos lukee iltapäivälehtiä.

Kun minä kuulin viikko sitten tästä hirmuisesta tautikierteestä niin ensimmäisenä ajattelin jotta Clostridium Perfringers, mutta minä olenkin pikkuriikkisen patologi. Touhutessani patologina pötkötteli pöydällä aina välillä potilas joka oli kuollut veriseen ripuliin ja vikkelästi. Avauksessa todettiin, että potilas oli aneeminen ja että ohutsuoli oli täynnä kaasua ja verta. Bakteerina näissä esiintyi juurikin tuo Clostridium. Kyseessä on melko yleisesti ympäristössä esiintyvä bakteeri ja se kun pääsee rellestämään ärtyneessä ohutsuolessa niin on lähtö lähellä. Se että klostridit pääsevät iskemään, voi johtua mistä vaan, taustalla voi olla stressi, vierasesineen aiheuttama vaurio, kasvain tai vaikkapa ripulia aiheuttava virus. Voi siihen sairastua syömällä reippaan annoksen kyseistä bakteeria sisältävää evästäkin. Jos suolisto on heikossa kunnossa, riippumatta syystä, tai bakteeria on ympäristössä poikkeuksellisen paljon, iskee potilaaseen todella raju, ja usein verinen, ripaska. Sitten pitääkin toimia vikkelästi, muuten tulee noutaja, ja se ei ole kultainen sellainen. Hoito on oireenmukainen, raju nesteytys, antibioottikuuri ja tarvittaessa jopa punasolupaukku.

Laskeskeltiin tuossa rakkaan vaimoni kanssa että kuluneen vuoden aikana vakavaa veristä ripulia sairastavia koiruuksia on käynyt meidän klinikalla 3 kappaletta, siis Suvilla ja minulla. Tällaisia meidän klinikan kokoisia puljuja lienee Suomessa ainakin 100 kipaletta. Eli pikaisella laskutoimituksella Suomessa on kuluneen vuoden aikana ollut 200-300 veristä ripulia sairastavaa koiruutta. Ei ole silti kyse uudesta hirmuisesta sairaudesta, näitä vaan on ja näitä tulee olemaan. Viimeisin meillä käynyt vakava veriripulipotilas kävi meidän klinikalla reilu kuukausi sitten. Nyt ei ollut kyse pienestä tipasta punaista verta kakan keskellä, sellaista esiintyy kun pakoputki ärtyy liiasta käytöstä. Tämä koiruus oli aivan mustalla kuralla ja se meni niin heikkoon happeen, että sille oli tehtävä verensiirto. Eli oikeasti oli hoito intensiivistä, potilaalla oli lähtölaskenta käynnissä. Nyt tälläkin reppanalla menee kohtalaisen hyvin.

Minusta tästä veriripulicasesta on tehty nyt hippasen verran hysteerisempi projekti. Ei tämä mikään uusi sairaus ole, veikkaan että uutisoinnissa on nyt onnistuttu jopa hieman liian hyvin. Norjalaisten syksyn ripulit ovat ryvästyneet ja Donald Trump ei enää ylitä uutiskynnystä, piti keksiä jotain muuta.

En todellakaan tarkoita sitä että koiruuksien ripuleita ei pitäisi ottaa vakavasti, erityisesti jos uloste on mustaa tai verta on runsaasti. Varmasti vaatii hoitoa ja kuten tuo meilläkin verta saanut potilas niin hoidon on oltava intensiivistä. On myös hyvä, että näyttelyitä ja tapahtumia ainakin mietitään tarkemmin ja osallistumista harkitaan. En silti aio holvata alkoholilla kaikkia Norjalaisia, paitsi jos ne itse pyytää sitä, ovat nimittäin persoja alkoholille.

Syksyn näyttelyt lähestyvät, Jyväskylän kansainvälisen näyttelyn myötä meille saapuu Keski-Suomeen ripuli- ja yskärintama. Taas hieroo eläinlääkärit karvaisia käsiä yhteen ja miettii auton vaihtoa, rahaa tulee ovista ja ikkunoista. No ei. Jos minä saan esittää yhden toiveen niin älkää menkö koiranäyttelyyn/tapahtumaan jos se koiruus ei ole kunnossa. Jos sillä on edes vähän yskä tai hippasen pakki löysällä niin jättäkää väliin. Ei ole sen väärti.

Ihan vain kuriositeettina, kun minä oli pikkupoika siellä Pohjois-Helsingissä ja jonkun isä oli ollut poissa puoli vuotta, niin vastaus, isä oli Norjassa, tarkoitti sitä että se oli ollut linnassa. Vähän voi olla ymmärrettävistä syistä Malmilaisilla korvat luimussa kun ne sanoo että ne lähtee Norjaan.

Kuvassa jotain meiltä löytyvää norjalaista, ripulista kun ei nyt onneksi kuvaa saada. Eikä sen Tempun ripulivideon katselukaan ole kovin mieltäylentävä kokemus.

(Juttu vuodelta 2019)