Jyväskylässä pläjähti mittariin reilu 23 astetta, sitä aurinko pilkisti pilvenrakosesta… En nyt muista kuka kommentoi että kroppa ruskettuu jo räntäsateessa, minä kuulun samaan klaaniin ja siten minulle tuli kuuma.
Jotakuinkin tasan vuosi sitten saatiin Heinolan takapihalla vastaavissa olosuhteissa aikaiseksi pienoinen hätätilanne. (Juttu vuodelta 2016)
Oli kevään ensimmäinen aurinkoinen ja lämmin päivä. Meidän nudismiin taipuvat ipanat olivat heittäneet talviturkin nurkkaan ja niinpä terassilla ryntäili ympäriinsä kaksi lähes kelteisillään olevaa mukeloa. Keskellä terassia oli kipollinen saippuavettä ja vekarat puhaltelivat saippuakuplia. Jo edesmennyt schäferimme Loordi oli tuolloin täydessä iskussa, ja siten saippuakuplat saivat kyytiä.
Lapset ja koira ryntäilivät noin puolisen tuntia lämpöisellä, auringonpaahteisella terassilla. Sisälle tultaessa Loordi vetäytyi syrjään, meni makuulleen ja lakkasi reagoimasta ulkoisiin ärsykkeisiin. Sen hengitys oli kiihtynyttä, palkeet kävivät kuin speedmetal rumpalin lapaset.
Meillä sattuu pyörimään nurkissa kaksi eläinlääkäriä ja siten tapahtui seuraavaa; Koira kannettiin niskaperseotteella kylmään suihkuun, suihkukoppiin kiikutettiin tuuletin ja koiraparka sai lihashieronnan. Kuumemittari pakoputkessa ilmoitti että Loordin ruumiinlämpö oli 40,7C, eli lämpöhalvaus… Toukokuussa, terassilla, ensimmäinen lämmin päivä ja mitätön, riehakas leikki.
Loordin hoitona oli siis jäähdytys ja lihasten kevyt hieronta. Hieronnan myötä verenkierto paranee ja jäähdytysvaikutus leviää koko elimistöön. Jos jäähdytys jää paikalliseksi, saattaa päänupin sisäinen termostaatti pahimmillaan todeta, että nyt on kylmä ja elimistö lyökin päälle lämmityksen, mikä on todella huono veto lämpöhalvauksessa.
Ihminen jäähdyttää elimistöään hikoilemalla, neste sitoo hyvin lämpöä ja siten iholle erittyvä hiki on erittäin toimiva jäähdytin. Jos oikein tulee kuuma, alkaa meilläkin hengitys kiihtymään, nupissa olevat lämpösensorit pistävät läähättimen päälle. Uloshengitettyyn ilmaan on sitoutunut kosteutta ja siten myös enemmän lämpöä ja niinpä tomumaja jäähtyy.
Koirilla ei ole hikirauhasia, tai on mutta vaan anturoissa, siksi niitten tassut haiseekin aina pakaralta. Koirien jäähdytysjärjestelmä on viritetty siten, että ne lisäävät hengitystiheyttään sitä mukaan kun sisäinen termostaatti ehdottaa. Suuremmassa riskissä ovat koirat joilla hengityskyky on jostain syystä rajoittunutta, eli ylipainoiset ja lättäkuonoiset koirat viettävät siestaa, niillä vaan ei ole paikat viritetty päivätyöskentelyyn.
Loordi sai siis lämpöhalvauksen ulkona, alkukesästä ja leikkimällä, ei tarvitse olla neropatti keksiäkseen, että umpioidussa autossa lämmöt nousee vielä herkemmin…
Kun ja jos epäilet että koiruudella on lämpöhalvaus, on syytä ryhtyä toimeen, ja vähän saakelin nopeasti. Kun lämpö nousee yli 42 asteen, alkaa proteiinien denaturoituminen. Veressä ja kudoksissa oleville valkuaisaineille käy kuten kananmunan keitossa valkuaiselle. Ei kulje kiinteä tavara hyvin suonissa…
Alla on toimintaohjeet, nämä jopa kannattaa silmäillä läpi.
- Älä sählää
- Poista lämpö koiran luota tai koira lämmöstä
- Kastele koira kunnolla, pohjaturkki ei kastu helposti
- Varmista hyvä tuuletus
- Hiero koiran lihaksia kevyesti
- Ota yhteys eläinlääkäriin ja kerro tilanne, eläinlääkäriä kiinnostaa potilaan tajunnan taso, hengitysfrekvenssi, limakalvojen väri sekä ihon ulkonäkö.
Vakava lämpöhalvaus on yksi ikävimmistä hätätilanteista, ennuste on varauksellinen ja tilanne päättyy usein huonosti, hoidosta huolimatta. Lievemmät tapaukset onneksi paranevat kotikonsteilla.
Tärkeimpänä ohjeena on ennaltaehkäisy, kuvittele itsesi tilanteeseen turkki päällä ja mieti, onko nyt hyvä olla?
Nauttikaa tulevasta helteestä, huomioikaa yksikkömuoto, se voi oikeasti olla kesän ainoa…
Tapahtuneen jälkeen Loordi virkosi noin 15min kuluessa ja olisi taas halunnut ulos juoksemaan…
Lisätietoa aiheesta eisepure.fi/kurssi/lampohalvaus/
