Jaa

Maissintähkiä

Tänään höpistään maissintähkistä, ja nyt tarkkana kaikki keski-ikäiset ukkelit joiden ainoa kulinaristinen palvelus perheelle on grillaaminen, ja vielä niin että emäntä valmistelee teille kaiken valmiiksi. Minä säästän teidät nyt kuukauden mykkäkoululta, mökötykseltä ja pahimmassa tapauksessa siltä yön pimeinä tunteina käytävältä yksipuoliselta keskustelulta. Juurikin siltä joka käydään sängyssä, klo 01.00-02.30, ja joka alkaa sanoilla; minusta meidän pitäisi jutella.

Maissintähkä on koiralle vaarallinen

Maissintähkät eivät sovi koiralle. Jos viaton karvakorva saa nakerrettua ääntä kohti maissintähkän, on edessä vähintäänkin huolellinen ripuli ja oksennustauti, ja melko usein suolitukos, joka hoitamattomana johtaa tuskaiseen kuolemaan. Klinikalla potilas yleensä röntgenkuvataan, mahdollisesti oksetutetaan, tähystetään ja leikataan. Hintaa tälle maissintähkälle tulee tilanteesta riippuen 100-2500€. Melko kallis kasvis, sanoisin.
Eli kun te nappaatte sieltä megamarketin hyllystä sen vakuumiin pakatun ja esikeitetyn maissipakkauksen, niin te olette ottaneet askeleen kohti silkkaa helvettiä. Jos olette kuitenkin päätynyt hommaamaan tällaisen keltaisen hirvityksen, niin pitäkää nyt hyvät ihmiset se maissipakkaus vähintäänkin lukittavassa laatikossa. Ja jos teillä asuu paimen- tai villakoira, tai muutoin poikkeuksellisen älykäs ovia availeva karvakasa, niin suosittelen abloylukkoa lähtökohtaisesti.
Ja kun te sitten köpöttelette se maissipakkaus kädessä sinne grillille, niin nostakaa se paketti korkealle, mieluummin niin korkealle, että tarvitsette vähintäänkin sellaista kolmiportaista akanjatketta.
Grillauksen ajaksi lukitkaa se talouden koira sisälle, esimerkiksi kylppäriin, se ei nimittäin estä koiraa se laavaakin kuumempi grillin pinta, enintään käryää tassut ja partakarvat, takuulla yrittää anastaa paukkujyväpötkylän.
Kun te sitten olette lopulta saaneet kärvennettyä sen maissin syötävään kuntoon, ja viette sen tarjolle, niin yhä pitäisin koiran lukkojen takana, ettei vaan käy köpelösti.

Hävitä maissin karat huolellisesti

Ja nyt tulee se tärkein ohje, tarjoiltaessa maissia, kertokaa pöytäseurueelle, että se joka jättää maissin keskiosan eli karan valvomatta pöydälle, ruoskitaan illalla, lyödään ritariksi halolla, ja lopulta haudataan kaulaa myöten maahan ja näkyvää osaa käytetään ovenpönkkänä tai petankki maalina.
Sitten kun lopulta saatte kerättyä ne karat pois niiltä syöjiltä, niin laskekaa ne, ja jos lukumäärä on yhtään pienempi kuin alkuperäinen maissintähkämäärä niin hälyyttäisin välittömästi paikalle poliisin ja palokunnan, ei kuitenkaan etsijäkoiria. Se on se kadonnut pötkylä nimittäin löydettävä.
Jos käy niin hyvä tuuri, että kaikki karat löytyvät niin älkää haudatko niitä maahan, ellei teillä ole käytössä porakaivolaitteistoa ja vähintään 50m valmiutta. Karoja tulee käsitellä korkeariskisenä ongelmajätteenä, suosittelen ottamaan yhteyttä esim. Kassila- ja Tukanojaan (meillä ei mainosteta), ja kysymään sieltä neuvoa.
Eli tuliko nyt selväksi, että maissintähkiä tulisi käsitellä varovasti? Häh?
Ja ikävä kyllä tähän tekstiin on nyt nykyaikana liitettävä pari huomiota. Eli ensiksikin, ylläkuvattu tapahtumasarja on kuvitteellinen, se sisältää satiiria ja ironiaa ja jopa itseironiaa, koska minä olen juuri se toope joka voisi toimia väärin, eli älkää menkö barrikaadeille keski-ikäisten miesten vuoksi, jooko?

Maissitärkkelys ei ole koiralle vaarallista

Ja ei tarvitse hävittää koiranruokia jotka sisältävät maissia. Maissitärkkelys itsessään ei ole koiran kannalta sen huonompi tai parempi tärkkelyslähde, se vaan pitää esikäsitellä hyvin. Raaka maissitärkkelys on rakenteeltaan sellainen, että se johtaa koiran kohdalla ripuliin ja närästykseen, se ei nimittäin sula. Eihän se sula ihmiselläkään, pitää olla linnun ruuansulatus.

Kun sitä maissitärkkelystä lämmitetään, raastetaan ja ravistetaan , sen rakenne muuttuu sulavampaan muotoon. Hyvin sulaa juustonaksu ja aamuhiutaleet mahassa. Eli kyllä pystyy koira yleensä käyttämään hyödykseen maissia.Tässäpä tämä, mukavia grillaushetkiä.

T. Tepeteus