Aimo on mäyräkoira elikkästen matalajalkainen kapakkakahlaaja. Sellainen lyhytkarvainen malli. Virtaa on enemmän kuin Vantaanjoki tuottaa ja älyä kohtalainen määrä, ei kuitenkaan liikaa. Luonteeltaan hieman pyöreäkulmaisempi kuin karkeakarvaiset serkkunsa, mutta silti ylen tylsä kaveri jos tulisi pimeässä luolassa vastaan ja sattuisit itse haisemaan mäyrältä.
Aimolle oli käynyt pieni hama, se söi vahingossa kumipötkön. Ihan vaan sattumalta pisteli Aimo käkättimeensä 19 cm pituisen kumitapin, tekevälle sattuu.
Aimo lähti omistajansa kanssa käymään eläinlääkärin vastaanotolla. Päivystyksessä hoksattiin, että nyt on Aimolla pakki täynnä kumipuuta, jopa siinä määrin että lähitulevaisuudessa Aimon elämä voi muuttua varsin hankalaksi. Niinpä Aimo sai pistoksen apomorfiinia. Apomorfiini on sukua morfiinille mutta melko kaukaista. Ehdit sanoa 3 kertaa kissa ja sitten lentää pitkä sylki, ei ole narkomaanien suosiossa tämä lääke.
Aimo oksensi yhteensä 17 kpl pyöreitä kuminappeja. Nappien halkaisija oli n. 20 mm, kussakin renkaassa oli pieniä nystyröitä ja kiekkojen paksuus oli jotakuinkin 10 mm. Hienosti oli Aimo siivuttanut kumipötkön. Ikävä kyllä Aimon vellipesä piti sisällään vielä 2 kpl nappeja, ei tulleet palikat ulos vaikka Aimo kuinka yritti. Oksentelu oli kuitenkin helpottanut Aimon oloa. Mahalaukkuun jääneet kumipalat olivat kooltaan juurikin sellaisia että ne pysyivät mahassa. Pylorus eli mahaportti esti liian kookkaiden kappaleiden etenemisen pidemmälle suolistoon, niinpä Aimon hätätilanne oli ohi ja Aimo lähti kotiin nukkumaan. Aamulla Aimo ja Aimon omistaja tulivat käymään Almavetissä. Totinen omistaja kertoi tilanteesta, Aimo on oksentanut pieninä kappaleina 17 cm sinistä, nystyräistä kumipötköä, kaksi senttiä uupuu. Omistaja esitti ujon pyynnön, että josko loppupätkä kumipötköstä saataisiin ongittua ulos suun kautta tähystämällä, ilman isompaa kirurgiaa. Jo tässä vaiheessa purin alahuulta, mutta omistajan huolen vuoksi en kehdannut kysyä.
Aimolle järjestettiin tällit nukkumatin kanssa ja loppuosa kumitapista ongittiin ulos mahalaukusta. Apuna käytettiin erityisesti pyöreiden vierasesineiden poistoon tarkoitettua apuvälinettä, kohtalaista kiroilua, hieman ähellystä ja sopivasti sähläystä. Hienosti meni, Aimo luopui palikoista sovinnolla ja toimenpiteen jälkeen Aimo siirrettiin heräämöön. Helpottunut omistaja saapui klinikalle ja vastassa oli Aimo joka heilutteli krapulapäissään holtittomasti häntäänsä. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt oli jo pakko kysyä, mikä se on tällainen 19 cm pitkä, vaaleansininen ja nystyräinen kumipötkö, oliko Aimo käynyt makuuhuoneen laatikoilla ja pitääkö meidän vielä löytää patterit jostain?
Ei ollut kaalimato. Oli sellainen vaaleansininen, nystyräinen pururengas…
Lue ensiapuohjeet vierasesinetapauksessa ja katso video jossa Suvi puhuu vierasesinetapauksista. Pääset suoraan kurssisivulle klikkaamalla linkkiä > EISEPURE.FI
(Juttu vuodelta 2017, kannessa kuvituskuva)
