Jaa

Carlos

Jos sellainen pieni bichon frise tuijottaa suoraan kohti niin se näyttää ihan karvanopalta jolla on heitetty kolmonen. Carlos on bullmastiffi ja minusta sen pää näyttää ihan nukkapintaiselta keilapallolta. Carlos oli 7kk ikäinen ja sen yleisestä olemuksesta tuli mieleen äärettömän hyväntuulinen kuulantyöntäjä.

Jos jollekin on jäänyt epäselväksi, minä olen ensisijaisesti kallellaan tuonne terreireihin päin, ja toissijaisesti minä tykkään erityisesti vanhoista koirista. Älkää kertoko kenellekään mutta pakko myöntää että Carlos on kyllä aika hieno tyyppi.

Carloksella ja minulla oli tällit koska Carloksen oikeanpuoleinen kuulokoje oli kipeä. Carloksen korvalehti oli ihan punainen. Korvakäytävä oli turvoksissa ja selkeästi sitä aristi. Vaikka Carlos on rotunsa edustajaksi varsin kevytrakenteinen, on sillä silti suhteettoman iso ja turvonnut pää. No olipa rumasti sanottu, nyt suuttui kaikki mastiffi ihmiset. Koitetaanpa uudelleen. Koska Carlos on läskipää… eiku, Carloksen pää on kuin jättikokoinen korvapuust… no ei.

Carlos on oikeasti hieno tyyppi, hyväntuulinen ja hauska, eli älkää välittäkö.

No niin, eli Carloksen toinen korva oli kirkuvan punainen ja kipeä. Minä kurkkasin pikaisesti sinne korvaan, ja ihan vain silmillä, en edes yrittänyt pällistellä otoskoopilla, siinä määrin oli kipeä ropeli. Carlos antoi suorittaa tarvittavat tutkimukset ilman merkittäviä murheita. Carlos oli selkeästi kuullut ohjeen jossa sanotaan että korvaan ei saa työntää mitään kyynärpäätä pienempää. Siinä määrin sen silmät levisivät kun minä otin esiin topsipuikon jolla ajattelin ottaa näytteen Carloksen korvasta. Minä sain vakuuteltua Carlokselle että eläinlääkäreillä on erityisvapaus suorittaa korvan sisäisiä kaivuutöitä, ja niin se suostui ilman suurempia vastalauseita näytteenottoon.

Näyte koostui käytännössä pelkästään Barbababoista (tämä aukeaa vain 70-80 luvun lapsille), eli siis malazessia hiivoista, kuvassa ne näkyy tuollaisina kengänpohjina. Kävin kertomassa tuomion Carloksen omistajalle, ja tietysti Carlokselle.

Mikroskooppikuva malazessia hiivasta

Carlos heittäytyi selälleen ja ilmoitti että nyt pitäisi oikeastaan leikkiä, ja painiottelu ei olisi huono vaihtoehto. Nyt olisi siis tarjolla metrin verran kuolalla maustettua vapaapainia, lähdetkö Teppo mukaan? En lähtenyt, paitsi ihan vähän.

Miksipä minä aloin tästä Carloksesta höpisemään? Normaali korvatulehdus, malazessia hiivaa, korvatippakuuri ja kotihuuhtelu. Uhkailu allergialla ja lopuniäksi halpa ja maittava hypoallerginen ruokavalio, sillähän tästä selvitään.

No ei. Minulla käy potilaana melko paljon mastiffeja, ja erityisesti korvapotilaina. Kun mastiffia rakennettiin, tehtiin sen päävärkistä hippasen verran raskaampirakenteinen. Kun tämä suuri suunnitelma julkaistiin, kävi ilmi että ei saa läskiä pelkästään otsaan, niskaan ja poskiin, auttamatta tulee ylimääräistä tavaraa myös korvakäytäviin. Tämä taas johtaa siihen että ne ahtautuvat, siis ne korvakäytävät. Ahtautuneet korvakäytävät ovat paljon alttiimpia tulehduksille. Korvakäytävä jää herkemmin kosteaksi, ja normaali, luonnollinen puhdistuminen vaikeutuu.

Ja se korvien ylimääräinen holvaaminen erilaisilla korvahuuhteilla ei yhtään auta asiaa. Korvahuuhtelu on perusteltua silloin kun korvassa on erityisen paljon likaa, muussa tapauksessa huuhtelusta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Ettekö usko?

Ottakaapa sellainen 10 cm pätkä kirkasta letkua ja tukkikaa sen toinen pää. Taivuttakaa sitten se letku L-kirjaimen malliseksi. Nyt tämä letku on lähes täydellinen kopio koiran korvasta. Laittakaa sitten sinne letkuun vaikka muutama murunen hiekkaa ja yrittäkää sen jälkeen huuhdella se hiekka siltä pois kaatamalla nestettä siitä avonaisesta päästä. Ei lähde santa sieltä pohjalta mihinkään, tai no, lähtee jos sitä letkua pyörittää ilmassa, mutta se ei onnistu ainakaan kaikkien koirien kanssa, siis se ilmassa pyörittäminen.

Eli Carloksen tapauksessa on ensiarvoisen tärkeää saada korvatulehdus rauhoittumaan, ja tämän jälkeen varmistaa että korva on puhdas. Niinpä Carlos sai hoidoksi paikallisesti laitettavan tulehdusreaktiota rauhoittavan lääkekuurin, ja määräyksen tulla kuurin lopulla video- otoskopiatoimenpiteeseen.

Kyseisessä toimenpiteessä koiran korvakäytävä voidaan tutkia kunnolla, ja korvakäytävän puhdistus voidaan suorittaa turvallisesti. Katsokaapa alla olevasta videosta miten Carloksen homma eteni. Mitäpä luulette, olisiko pelkkä allergiaruokavalio auttanut?

Carloksella nimittäin voi hyvin olla allergia joka aiheutti sille korvatulehduksen, mutta sen allergian aiheuttajan selvittäminen on minusta mahdotonta, ilman että korvat on ensin puhdistettu kunnolla. Eihän se kenkien vaihtaminenkaan auta jos varpaassa on naula. Ensin pitää ottaa naula pois, sitten pitää pähkäillä tarvitsisiko sitä uudet lenkkarit.

Alla video Carloksen korvatähystyskäynnistä.

Carlos muuten kävi klinikalla rokotuksilla hippasen vajaa puoli vuotta tuon korvatähystyksen jälkeen. Korvatulehdus jäi tuolle pöydälle, enää ei ropelit ole oireilleet. Hieman oli kyllä vaikkua, mutta katsokaa nyt tuota päätä, yllättääkö se jotakuta?