Jaa

Kennelyskä

”Kennelyskä” nimi on aivan hanurista. Se olisi vähän sama jos me kutsuttaisiin leikkikouluköhä nimellä kaikkea alkaen influenssasta, sikayskän ja SARS:in kautta koronaan ja keuhkoputken tulehdukseen.

Mikä kennelyskä on ja mikä sen aiheuttaa?

Kennelyskä on sairaus jota aiheuttaa useat eri virukset, bakteerit ja niiden sekoitukset. Eli kennelyskää voi aiheuttaa vaikkapa vain yksi lapiollinen parainfluenssavirusta, toisaalta köhä voi olla vaikkapa bordetella bronchiseptica bakteerin aiheuttama. ”Kennelyskä” oireilu voi olla myös näiden kahden taudinaiheuttajan yhteistuumin aikaansaama räkätauti.

Mutta aivan sama miksi me sitä kutsutaan, kyseessä on todella tylsä tauti, erityisesti jos satut olemaan riskiryhmää. Kuulostaako tutulta? Niin pitäisikin, ihan samoilla lainalaisuuksilla toimii niin ihmisten, kuin myös koirien ja vaikka pingviinien tartuntataudit. Vakaasti uskon että ylipainoinen ja astman kourissa riutuva pelikaani on alttiimpi lintuinfluenssalle.

Kennelyskätartunnan ehkäisy

Eläinlääkäreiden kannalta kennelyskä on äärimmäisen tylsä sairaus, meidän puulaakit toimii herkästi taudin levittäjinä. Kyllä me sitä koitetaan kaikin keinoin ennaltaehkäistä, mutta silti. Meilläkin pinnat pyyhitään säännöllisesti desinfioivilla aineilla, me käytetään sinivaloa ja onpa me kertaalleen kaasutettu koko klinikka vetyperoksidilla. Ja juuei, ei ollut klinikalla tuolloin erityisen ärhäkkä tartuntatautitilanne, tehtiin kaasutus ihan vaan huvin vuoksi.

Tärkeämpänä ennaltaehkäisykeinona on kuitenkin ennakointi, klinikan osalta toiminta tapahtuu siten että vastaanottohenkilökunta ohjaa vähänkin epäilyttävät potilaat eristyshuoneeseen. Tähän huoneeseen pääsee ilman että potilas kulkee läpi koko klinikan.
Potilasta käsittelee vain yksi eläinlääkäri ja yksi hoitaja, ja kun homma on ohi, menee näiltä henkilöiltä tarvittaessa vaatteet pesuun. Huone pestään, desinfioidaan ja kuivataan. Ymmärtänette kuitenkin että klinikan kyky taistella taudinaiheuttajaa vastaan on varsin rajallinen, kaikista toimenpiteistä huolimatta. Tämän lisäksi potilaat eivät yleensä anna itse täydellistä oirekuvausta.

Tärkeimmässä osassa kennelyskän ennaltaehkäisyssä on tartunnankantajien eristäminen ja ennaltaehkäisevät rokotukset. Miten tämä nyt kuulostaa niin tutulta?
Kun mietitte sitä että sairauden taustalla on useat eri taudinaiheuttajat, ymmärrätte samalla että rokottaminen ei ole aivan helppoa. Minä yritän nyt avata hieman näitä rokotuskäytäntöjä.

Koiran rokottaminen

Yleensä koira rokotetaan pentuvaiheessa vesikauhurokotteella ja nelosrokotteella. Nelosrokote koostuu useiden eri virusten partikkeleista, ja se antaa hyvän suojan penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta ja parvovirusta vastaan. Lisäksi siinä on joukossa parainfluenssaviruksen kappaleita. Kennelyskän osalta rokote suositellaan annettavaksi vuosittain. Tämä rokotus ei siis anna mitään jäätävän hyvää suojaa kennelyskän osalta, edes vuodeksi, kyseessä nimittäin on vain yhden taudinaiheuttajan kappaleet. Mutta parempi se on kuin ei mitään.
Lisäksi markkinoilla on kennelyskärokote joka annetaan suoraan sieraimiin, tässä rokotteessa on mukana myös se bordetella bronchiseptica bakteeri. Tämä suoja kestää myös vain vuoden mutta vaikuttaisi siltä että tämän valmisteen antama suoja on laadultaan jo parempi.

Kennelyskärokotteet

Tämän nenään annettavan valmisteen kanssa on kuitenkin ilmennyt pari ongelmaa. Välillä se on aivan järkyttävän vaikea antaa. Koittakaapa itse tunkea ruisku koiran sieraimeen, ja roiskaiskaa sitten sillä ruiskulla vettä. No älkää kokeilko, se on kiusaamista, mutta hiton hankalaa se on jos kyseessä on äkkipikaisempi tai vilkasliikkeisempi koira. Lisäksi tämä sieraimiin annettava valmiste aiheuttaa välillä ihan kunnolliset ylähengitystieoireet potilaille. Eihän se nyt iso murhe ole jos norsun kärsää muistuttavalla kuonolla varustettu saksanpaimenkoira tukkeutuu nokastaan viikoksi. Jos kyseessä on lättäkuonoinen mopsi tai kirsustaan ahdistunut ranskanpulla, tai mikä tahansa brakykefaalinen kaveri, menee elämä tarpeettoman hankalaksi. Eli ne kaverit jotka oikeasti tarvitsisivat sen rokotteen, kärsivät eniten niistä sivuoireista.
Nyt markkinoille on tullut rokotteita jossa on tämä bronchiseptica bakteeri pistettävässä ja syötävässä muodossa.

Miten koira kannattaa rokottaa kennelyskää vastaan

Eli nyt minä väännän tämän kennelyskärokotepalapelin sellaiseksi rautakankimalliksi että jopa minä ymmärrän (ja muistan) sen. Jos minä siis haluaisin pitää omalla koirallani kennelyskärokotteen voimassa, antaisin minä sille joka vuosi sen nenäsuihkeen. Jos minulla sattuisi olemaan sellainen lyttykuonoinen koira, tai koira jolle nenäsumutteen anto olisi ylipääsemätön murhe toimisin minä seuraavalla tavalla.
Kolmen vuoden välein se koiruus saisi sen nelosrokotteen, silloin minä antaisin sille sen suun kautta tai pistoksena annettavan bordetella-bakteeri valmisteen. Kahtena välivuonna minä antaisin sille pistoksena sen kennelyskävirus pistoksen, ja lisäksi vielä sen bakteeritabletin tai -piikin.
Tällä lailla säätämällä ja sähläämällä minä varmistaisin että sillä olisi parhaat mahdolliset vasta-aineet käytössä. Jos minä siis uskoisin länsimaiseen lääketieteeseen ja pitäisin rokottamista järkevänä. Ja tiedättekö mitä? Kyllä minä pidän.