Mauri on 12 viikon ikäinen bokseri. Voin väittää että Maurin kanssa kuljeskellessa tällainen karummankin näköinen kaveri saisi välittömästi seuraa, siinä määrin on hellyttävä tyyppi tämä Mauri. Hämmentävää on myös se kuinka vähän tällainen 12 viikkoinen bokseri hallitsee ulokkeitaan. Minä uskon että Mauri ei vielä tiedä että sillä on kieli, 4 erillistä raajaa, kaksi korvalehteä ja häntä, nämä kaikki nimittäin liikkuu täysin hallitsematta.
Mauri, eli kavereitten kesken Maukka, oli sopinut tässä päivänä eräänä rokotuställit meidän klinikalle, eppurokotus luki ajanvarauksessa.
Isto suoritti Maurille yleistarkastuksen ja totesi että kaikkia tarpeellisia osia oli sopiva lukumäärä ja että ne toimivat myös moitteetta. Tutkimuksen jälkeen Mauri sai rokotteen ja omistaja siirtyi rahanvaihtotoimenpiteen jälkeen klinikan ulkopuolelle. Tässä vaiheessa ainoana ongelmana oli rapsuttelijoiden ja silittelijöiden väistely ja sössöttämisen ja haliduudeli-puheiden huomioimatta jättäminen.
Klinikan pihalla Maurin hommat kuitenkin sakkasivat. Mauri pissasi ja kakkasi allensa ja sitten se valahti veltoksi. Omistajat koppasi Maurin kainaloonsa ja kiikutti sen takaisin klinikalle.
Minä satuin juuri kulkemaan samassa hetkessä odotustilaan ja mietin mielessäni että onpahan varovainen omistaja kun ei uskalla ison pennunrötkäleen itse kuljeskella, onhan sillä omatkin jalat. Melko nopeasti kävi kuitenkin ilmi että nyt ei ole kyse herkästä omistajasta.
Minä nappasin omistajat ja Maukan mukaani ja Mauri joutui uudestaan tutkimuspöydälle. Mauri ei pysynyt kunnolla pystyssä, se horjui ja sen sydän hakkasi noin kahtasataa. Maurin limakalvot olivat vitivalkoiset ja välittömästi kävi ilmi että Maurilla oli sokki.
Minä karjuin paikalle Iston, en pelkästään siksi että olisin halunnut väistellä hommia, kyseessä oli Istolla käynyt potilas ja Isto oli tässä vaiheessa merkittävästi paremmin kartalla Maukan saamista lääkityksistä. Sivusta seurasin kun ruletti pyörähti käyntiin.
Isto käynnisti sokkihoidon, hoitajat järjestelivät nesteytysvehkeet ja tarvittavat lääkeaineet ja Suvi ja Isto kanyloivat potilaan ja huolehtivat hapen saannista.
Klinikalle paluun jälkeen Maurin nesteytys käynnistyi alle viidessä minuutissa, melko ripeää sanoisin. Tunnin nesteytyksen jälkeen Maukka kotiutui yhtä kokemusta rikkaampana.
Uskotteko että se ei ole turha pyyntö että rokotuksen jälkeen pitäisi pyöriä lähistöllä vartin verran? Ja siihenkin on syynsä että nukutettua/rauhoitettua koiraa ei rokoteta. Jos Maukka olisi päässyt auton takaronttiin asti ja omistaja olisi ajellut kotiin puolisen tuntia näkemättä koiraa, olisi keikka voinut päättyä äärimmäisen ikävästi.
