Jaa

Mutta Suomihan on vesikauhuvapaa maa..

Ei ole hyvä tauti tuo vesikauhu, siihen ei ole hoitoa, ei kisseillä, ei koiruuksilla eikä myöskään ihmisillä. Irtoaa kilvet varmasti, ja ikävällä tavalla. Kyseessä on viruksen aiheuttama tartunta. Tämä virus sotkee hermojärjestelmän totaalisesti ja sekoittaa pään pahemmin kuin eräs hölmöilevä omenaviini teini-ikäisen nupin. Lyssavirus asustelee ja viihtyy sylkirauhasissa. Tällä tavoin se myös varmistaa leviämisensä. Rabiestartunnassa potilas kuolaa niin, että suu vaahtoaa, tämän lisäksi potilasparasta tulee vihainen ja arvaamaton. Yhä tulee muuten jotenkin mieleen se nimeltämainitsematon kuohuva omenaviini, siitäkin saattoi tulla arvaamattomaksi ja välillä sitä vaahtoakin tuli, usein kyllä nenästä, muistatteko, 60-70 luvun lapset..?
Rabies virus pääsee leviämään kun sekopäinen ja kuolaava taudinkantaja pureskelee kavereitaan, ei kuitenkaan kaulaan.. Ne oli niitä huunpuremia, muistatteko, niitä jotka lähti pois hammastahnalla ja sitruunalla, muka…

Lepakot voivat levittää vesikauhua

Abouttiarallaa viikko sitten oli iltapäivälehtien lööpeissä maininta siitä, että suomalaisesta lepakosta löytyi vesikauhua, Leppävirralla asusteli tämä kyseinen nahkahiiri (juttu kirjoitettu vuonna 2017). Yrittivät uutisella peloitella meitä viattomia lukijoitaan. Lepakoilla esiintyvä vesikauhuvirus ei ole kuitenkaan se sama raivotautivirus joka esiintyy pienpedoilla. Eli ei saa vielä listiä lepakoita. Lepakoilla esiintyvä raivotauti tarttuu huonosti ihmisiin, ja vain sairastunut lepakko voi tautia ylipäänsä levittää. Silti ei kannata syödä lepakoita, ainakaan raakana…

Edellisen kerran vesikauhua löytyi lepakoista 2013. Reippaammin kyseinen virus ylitti uutiskynnyksen 90-luvulla, tuolloin tautia löytyi pienpedoista ja tartuntariski oli ihan todellinen. Valtiomme teki korjausliikkeen, aloitettiin villieläinten syöttirokotukset itärajalla, koirien rokottamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota ja samaan syssyyn rokotettiin myös viattomat eläinlääketieteen opiskelijat. Oli muuten yhdenlainen projekti tuokin piikkikuuri. Minä olin sen verran kaupunkilainen kaveri, että olin kiikuttamassa omaa koiraani tuohon ilmaiseen rokotustapahtumaan, onneksi kaverit kertoivat että kyseessä on ihan ihmisten rokottaminen. Melko orpona olisin jonossa seissyt silloisen Russe-koiran kanssa.
Eläinlääkäreitten rokotusohjelmaan tuli kuitenkin pieni hikka kun MS-taudin riski tuntui nousevan rokotuksen myötä selkeästi korkeammaksi, siksipä osa kollegoista jätti buusterin ottamatta.
Minäpoika otin ja veikkaan, että heikentynyt lihaskuntoni liittyy minun tapauksessani kuitenkin harjoituksen puutteeseen.

Koiran ja kissan rabiesrokotus

Suomessa koirien rokottaminen rabieksen varalta on nykyään hyvällä mallilla. Eläinlääkäreitä ei enää rokoteta, paitsi vahingossa, nimittäin jos koira väistää. Itärintamalta pukkaa rajan yli karvapeitteisiä pakolaisia joilla on mahdollisesti tuomisenaan yllätys vailla vertaa. En nyt tarkoita salakuljetettuja koiruuksia vaan kettuja, susia, karhuja ja näätäeläimiä. Metsästyksen myötä koirilla saattaa olla treffit näitten vaahtosuisten kavereiden kanssa. Rokottaminen on tae siitä, että kyseinen virus ei siirry isäntään.

Kissojen osalta rabiesrokotus on ollut hieman kaksijakoinen juttu. Rabiesrokote kirvelee hitosti. Kissin rokottaminen valmisteella joka tuntuu siltä että puoli pakaraa sulaa pois on verrattain haasteellista. Kissoilla ei myöskään kaiken järjen mukaan pitäisi olla kontakteja villieläimiin, nehän pidetään kissit nimittäin sisällä tai kytkettynä.

Kissoilla on myös riskinä (erittäin pienenä mutta kuitenkin) rokotuspaikan sarkooma, erityisen pahanlaatuinen kasvain. Tämä kasvain kehityy kissoilla rokotuspaikkaan, siinä on muuten syy sille että valistuneet konitohtorit piikittävät rokotteen kissien jalkaan niskan sijasta. Se on nimittäin helpompaa amputoida jalka kuin pää.

Lepakot saattavat kuulua vapaana liikkuvien kissien ruokavalioon, se on vesikauhupökkyrässä hortoileva lepakko on kissille helppo saalis. Jos tällainen sekopäälepakko puree kissaa, on tartuntariski ihan todellinen.

Eli tällä pitkällisellä perustelulla yritän nyt kertoa, että ei saa hätääntyä vaikka suomalaiselta lepakolta löytyi vesikauhua, sitä lienee niillä ollut ainakin parin miljoonan vuoden ajan. Toisaalta voisi olla viisasta rokottaa ne kissitkin rabieksen varalta, ihan vaan varmuuden vuoksi. Pyytäisin kuitenkin että varaisitte ajan vaikkapa tuolle Suville, minulla on vikkelät kädet mutta toiseksi jään jos vastassa on piikkikammoinen kissi.

Kannen kuvassa leijailee Leppävirralla kuvattu lepakko. Kiitos kuvasta Meiju Hakulinen!