Turre on 9 vuotta vanha isovillakoira, valkoinen sellainen. Eli leijonakampaus, mustat silmänaluset, pinkki rusetti ja turkki joka haisee jasmiininkukalta. No ei. Turre on sankarikoira ja kuulorajoitteisten ihmisten terapeutti. Ettekö usko? Sankarikoirastatuksen Turre hommasi yhden iltalenkin ohessa. Turre oli talvisen lenkin päätteeksi raahannut omistajansa pöpelikköön ja penkonut sieltä hankien keskeltä esiin lumeen tuupertuneen rouvashenkilön. Siitähän tuli kunniamaininta. Ja kuten kerroin, tämän lisäksi Turre on ns. terapiakoira. Vapaa-aikanaan Turre touhuaa kuulorajoitteisten ihmisten kanssa. Kummasti helpottaa mieltä jos oma kuulonpuute harmittaa ja viereen istahtaa Turre. Paljon mukavampi on höpötellä koiran kanssa kun ottaa päähän, ne ei ala neuvomaan että mitä pitäisi tehdä. Turre kyllä osaisi yli 30 erilaista viittomakielistä merkkiä mutta lähinnä keskittyy kuunteluun ja rapsutteluiden vastaanottoon. Tämä vain ihan taustatiedoiksi, ettei tule epäselvyyksiä etteikö Turre olisi huipputyyppi.
Koiran toistuvat korvatulehdukset
Minä tapasin Turren ensimmäisen kerran tänä syksynä, marraskuussa. Turrella oli ollut toistuvia korvatulehduksia ja lopulta Turren korvat eivät vastanneet enää mihinkään lääkehoitoon. Turren korvat valuttivat jatkuvasti märkäistä eritettä ja ne olivat aivan saakelin kipeät. Kun minä tuolloin pällistelin Turrea, minulle tuli mieleen että se oli heittänyt pyyhkeen kehään. Harvoin olen nähnyt niin totista kaveria.
Korvien viedeotähystys eli video-otoskopia
Turrelle varattiin korvatähystysaika. Ensimmäisessä videotähystyksessä kävi selväksi että Turrella on tassussa todella huonot kortit, ei yhtään kuvakorttia sattunut lapaseen. Turren kummassakin korvassa oli runsaasti limaista eritettä ja korvakäytävän iho aivan jauhelihana. Hieno nimi tälle limalle on biofilmi. Kyseessä on bakteerien, ja joskus myös hiivan aikaansaama muodostelma. Tämän biofilmin näkee kun vaikkapa kurkka viemäriputkeen. Se putkiston seinämissä oleva mössö on bakteerien aikaansaamaa. Biofilmi suojaa bakteerit kaikelta ikävältä, kuten vaikkapa desinfiointiaineilta ja antibiootilta.
TECABO-leikkauksessa koiralta poistetaan korvakäytävät
Turren korvat puhdistettiin, desinfioitiin ja Turre laitettiin antibioottikuurille. Parissa päivässä korvat olivat jälleen samassa kunnossa, ei ollut lääkityksistä apua, bakteeri oli äärimmäisen pahalla päällä. Turre oli jo ennen meille tuloa kahlannut läpi käytännössä kaikki
lääkeaineet mitä eläinlääkäri voi keksiä, ja ikävä kyllä toistuvat korvatähystystoimenpiteet (3 kertaa viikon aikana), eivät helpottaneet tilannetta. Ainoaksi hoitovaihtoehdoksi jäi korvakäytävien poistoleikkaus, ns. TECABO operaatio.
Omistaja joutui todella hankalan tilanteen eteen. Kyseessä on erittäin vaativa operaatio. Leikkauksessa poistetaan ulko- ja välikorva. Kyllä, luitte oikein. Ei se tietysti ulospäin näy, kyllä se korvalehti jää lerpattamaan, mutta koko korva, ja sitä myöden kuulo katoaa. Kaiken hyvän lisäksi leikkaukseen liittyy kohtalainen komplikaatioriski. Lievimpinä komplikaatioina on tasapainon puute ja kasvohermohalvaus, ikävempinä komplikaatioina puolestaan henkeä uhkaava verenvuoto ja järkyttävät kivut. Ja jos totta puhutaan niin ei se operaation hintakaan ole halvimmasta päästä.
Edellisen kappaleen tapaisilla maininnoilla minä olen ennen tätä kyseistä leikkausta mainostanut, se ei nimittäin ole mikään eläinlääkärin lempioperaatio. Viimeisten 5 vuoden aikana tuo rakas vaimoni on tehnyt näitä korvaoperaatiota kiihtyvällä tahdilla ja minä en enää pelkää komplikaatioita. Tulokset ovat olleet ällistyttävän hyviä. Toki komplikaatioita esiintyy mutta riski on vähäinen.
Turren omistaja päätyi siihen että Turrelta poistetaan korvakäytävät. Minä olen Suvin kanssa sopinut että me ei tehdä touhuja pelkästään siksi että me voidaan tehdä niitä. Toimenpiteestä pitää olla hyötyä, ja hyödyllä minä tarkoitan sitä että potilas hyötyy siitä oikeasti. Jos potilaalla ei ole edessä merkittävästi enemmän hyviä päiviä kuin huonoja, ei me ryhdytä toimeen. Minun on pakko myöntää että ennen Turren ensimmäistä operaatiota minä mietin että onko tämä touhu perusteltua, hyötyykö tästä puuhasta Turre vai pelkästään minun lompakko?
Suvi suoritti Turrelle ensimmäisen operaation ennen joulua, leikkaus jouduttiin tekemään ennenaikaisesti koska Turren korvakivut yltyivät hallitsemattomiksi. Leikkaukset tehtiin parin viikon kuluessa, ensin toinen ja kun ensimmäiset haavat olivat parantuneet, leikattiin toinen korva.
Turre kävi klinikalla kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen tikkien poistossa. Minä en olisi uskonut kuinka paljon leikkaus muutti Turrea. Klinikalle purjehti iloinen, reipas ja aivan uuteen lentoon lähtenyt koira. Ennen leikkauksia minä oikeasti pohdin onko tässä mitään järkeä. On. Kyllä on.
Pakko myöntää että minulle tulee välillä niin hiton hyvä mieli noista potilaista.
Kuvista ja videosta kiitämme Turren omistajaa.
