Jaa

Diagnoosi

Pahimmasta murjottelusta selvittyään Suvi kokosi itsensä kasaan, pyyhki nykerönenänsä villapaidan hihaan ja soitti… Kallion Juhalle. Juha on minun ja Suvin luotto-ortopedi kun pitää päättää että onko leikkauksesta hyötyä. Oletteko kuulleet että jos kädessä on vasara niin kaikki ongelmat näyttävät nauloilta? Mitä veikkaatte, miten tuollainen keskiverto ortopedi pyrkii ratkaisemaan kaikki ongelmat, oli kyseessä nivelvika tai vaikka hippasen liian pitkä pippeli? Ainakin minä olen kokenut, että Juha miettii hetkisen ennen kuin alkaa hosumaan sillä pikkiriikkisellä puukollaan.

Koiranpennun osteokondroosin kirurginen leikkaus

Kotosalla oli maansuru. Metku oli järkyttävän kipeä. Alli, taloutemme kiintiöairedale oli tuolloin 8 kk ikäinen terrierinarttu. Voitte uskoa että Metku ja Alli olisivat keksineet ämpärikaupalla tekemistä. Oli karmeaa katsella kun Metkun pää sanoi että nyt leikitään ja olkapäitten kipu esti kaiken riehumisen. Ei kuulu koiranpentujen olla paikoillaan. Niinpä Metkun tilanteeseen puuttumisella alkoi olla kiire. Eikä pelkästään siksi että Alli tarvitsi leikkikaverin. Metku oli yli 6kk ikäinen ja osteokondroosin kirurgisen hoidon ikkuna alkaa sulkeutumaan 8kk ikään mennessä.
Juha pällisteli läpi Metkun olkapääkuvat ja totesi suoraan, että nyt kyllä olisi leikkaus edessä, konservatiivinen hoito ei olisi noilla olkapäillä vaihtoehto.

Metku röntgenissä

Vaikka minä olen tutkinut niin pirskatisti tuota nivelrikkoa, ei minulla ole tippaakaan kokemusta nivelkirurgiasta. Olkapääkirurgiaan minä taas suhtaudun varauksella, kylläkin täysin humaanipuolelta ekstrapoloituihin luuloihin perustuen.
Minä teloin joskus nuoruudessani olkapääni kun toheloin wv kuplan kokoisen sonnin kanssa. Olkapäävammani vuoksi voin todeta että se on kädellisen olkapää melko kinkkinen korjattava. Tällaisen perusTepposenkin lapa liikkuu hämmästyttävän moneen suuntaan. Tuon sonnin pusun, ja sitä seurannen touhun perusteella sain sellaisen kuvan, että humaanipuolen ortopedit eivät juurikaan nauti olkapääkirurgiasta. Näitä tarinoitani seuranneet muistanevat kuinka kiropraktikkona kunnostautunut hevoseni Virkku onneksi korjasi kyseisen olkapääongelman. Siinä rytäkässä halkesi toki kypärä ja pari sormea meni tunnottomaksi mutta olkapää alkoi toimimaan moitteetta. Koska Virkkuheppa on siirtynyt Nangijalaan, ja Metku ei kuitenkaan olisi suostunut ratsastamaan, joutui Suvi tyytymään olkapäitten leikkauttamiseen.

Osteokondroosi aiheuttaa koiran niveleen tulehdusreaktion

Palataan jälleen askel taaksepäin ja pähkäillään mitä siellä osteokondroottisessa nivelessä tapahtuu. Osteokondroosiin liittyvät irtopalat ja hiljakseen luhistuva nivelrusto vapauttavat hajotessaan välittäjäaineita jotka saavat aikaan tulehdusreaktion. Välittäjäaineet ilmoittavat elimistölle, että nyt täällä on nivelessä hätätilanne, paikalle on saatava tulehdussoluja, hopihopi. Nivel turpoaa, kipeytyy ja on muutenkin huonona. Nivelessä riehuva tulehdusreaktio pitäisi saada jollakin rauhoittumaan.
Konservatiivisessa hoidossa tulehdus pyritään rauhoittamaan muun muassa lääkitysten, levon ja fysioterapian avulla. Lääkehoidoksi on tulehduskipulääkkeen lisäksi tarjottu jos jonkinlaista lisävauhtia, aina auringonhattutipoista kantasoluhoitoihin saakka.

Kun vaurio on kooltaan suurempi ja/tai oireet eivät rauhoitu konservatiivisella hoidolla, ryhdytään osteokondroosia korjaamaan kirurgisesti. Kirurgian tavoitteena on puhdistaa vaurioitunut alue irronneesta ja epäkurantista materiaalista. Kun vaurioitunut materiaali on poistettu nivelestä, kasvaa alueelle arpirustoa. Ikävä kyllä arpirusto ei kykene korvaamaan nivelrustoa, ei lähellekään. Leikkauksen jälkeen laitetaan kädet kyynärpäitä myöten ristiin ja toivotaan, että tilanne rauhoittuu. Toki nivelen räplääminen itsessään aiheuttaa vaurioita ja johtaa taas tulehdukseen, mutta tämä onkin juuri se kohta jossa ortopedin ammattitaito punnitaan. Potilaalle pitää kyetä valitsemaan parhaaseen lopputulokseen johtava hoito.

Osteokodroosin kirurginen leikkaus

Suvi otti yhteyttä Keräsen Pauliin ja ilmoitti että Metku saattaisi vilahtaa läpi Paulin tutkimusasetelman potilasikkunasta. Pauli kikkailee Helsingin yliopistolla ja on totaalisen sotkeutunut osteokondroositutkimukseen. Paulin tutkimuksen tavoitteena on vertailla perinteistä, nivelen puhdistamiseen perustuvaa, ja ns. COPLA menetelmää. COPLA menetelmässä puhdistettuun nivelvauriokuoppaan asennetaan naisten meikkikaapista löytyvä pumpulilätkä. No ei ole lärvinpuhdistuspumpulilätkä. Kyseessä on biohajoava kollageeni ja jokuhäntä polymeeripalanen. Tämä istute asennetaan puhdistettuun nivelvauriokohtaan. Ennen lätkän asennusta alue raavitaan verille ja sitten toivotaan, että verenkierron myötä alueelle kulkeutuisi kantasoluja. Kantasolut taas ovat soluja jotka eivät ole vielä päättäneet mitä niistä tulee isona, niinpä ne voivat muuttua arpiruston sijaan vaikkapa nivelrustoksi. Tämän menetelmän tavoitteena siis on vähentää tulehdusreaktiota, luoda nivelvauriokohtaan tukirakenne ja parhaassa tapauksessa mahdollistaa nivelen pinnan korjaantuminen nivelrustolla, arpiruston sijaan. Onnistuessaan tämä systeemi kyllä veisi nivelrustovaurioiden paranemisen pitkäaikaista ennustetta jättiharppauksen verran eteenpäin.

Pauli leikkaa siis koiruuksien osteokondroosin runtelemia niveliä. Osa koiruuksista leikataan perinteisellä tavalla ja osa saa niveleensä tuon ihmelätkän. Tutkimus on yhä kesken ja tulokset valmistunevat 2-3 vuoden kuluttua. Meillä ei ole pienintäkään käsitystä kummalla tekniikalla Metkupojan olkapäät leikattiin, eikä sillä tässä tapauksessa ole väliä. Metkun tapauksessa oli tärkeää saada rikkoontunut nivelpinta mahdollisimman pikaisesti siistittyä. COPLA menetelmän mahdollisista eduista ja haitoista meillä ei vielä ole riittävää tietoa.

Tottahan toki me jo ammattimme puolesta halusimme osallistua tieteen edistämiseen, yhtään ei valintaan vaikuttanut se, että 7-10000 € leikkaus ja kontrollit maksoivat nyt n. 1000€. Jos haluatte kuulla miten Metkulaisen leikkaus eteni, jää se tieto tällä kertaa hämärän peittoon. Ehkäpä sitten ensi kerralla. Seuraavassa tarinassa pyrin valottamaan kuinka helppoa on 6kk ikäisen toipilaan aloillaan pitäminen ja miten se jumppa sujui.

Pauli pyysi sanomaan, että jos kotonanne asustelee osteokondroosista kärsivä koiruus, ottakaapa ihmeessä yhteyttä. Riittävän ajoissa havaitun ja hoidetun osteokondroosin pitkäaikaisennuste on selkeästi parempi.

(Juttu vuodelta 2020)

Tarinan teille tarjosi FaunaPharma Oy

MAINOS: ”Se eläinlääkäri kehui että öljyä tarvitsee Peni kun on huonot kynnet ja kipeät nivelet. Minä sitä öljyä haistoin, tuttu tuoksu. Minä se kun otan Penin kanssa lusikallisen Möllerin vihreästä lattapullosta niin siinä on kalaöljyä tarpeeksi. Sillä pärjää hyvin, ei tarvitse lisäöljyjä. Koko päivän vielä maistuu mukavasti suussa kun röyhtäisee. Ja paljon halvemmaksi tulee. Se eläinlääkäri yritti selitellä että siinä minun öljyssä on väärä omega suhde ja liikaa sitä ja liian vähän tätä, ihan höpöjä puhelee..”

Doils Omega

(Luitko jo tarinan ensimmäisen osan ”Lapa kipeänä”?)
Lue tarinan Osa 3 ”Leikkaus”